How did I arrive at the commitment to run for office in the upcoming Municipal elections?

The atmosphere currently surrounding us is so hostile to culture that I felt a pressing urge to stand up and defend it.

What is this culture that I want to fight for?

For me, culture in its various forms is the very bedrock of humanity. And because there are myriad types of people, culture takes many shapes and forms too. This diversity is what allows us to grow as human beings. Culture nourishes and inspires us with experiences and epiphanies. It enlightens us and guides us onwards on our personal path. It enriches our existenceand helps us navigate through adversities both big and small. In addition, the culture branch provides employment and income for a prominent number of trained and creative professionals.

At the very core of culture we find imagination, without which there would be zero innovation. As a working drummer I am accustomed to assuming the role of a member in a collective often bigger than the sum of its parts. In this capacitymy task is distinct: To make the big picture fuller and clearer. Musical know-how and technical expertise aside, reaching this goal requires discretion, perseverance and resilience.

Living in the moment is important, if not paramount, but almost as vital is locating the balance in between adaptability and assertiveness. Giving in and following others often results in the rhythm going off. And when that occurs, the fingers invariably point at the timekeeper. This underscores the importance of following one's own vision. Whatever the circumstances, sticking to your own guns should always assist in making the music and the ensemble better.

For me, the essence of a freelance musician consists not only of creativity and craftsmanship, but also of absorbing new abilities and keeping one's existing skillset constantly updated. Making art aside, it also requires driving a van and carrying gear around at all hours, in all sorts of weather conditions. Travelling here, there & everywhere in Finland with countless artists and groups I have had the opportunity to hear the stories of many kinds of people from all walks of life.

Years upon years of praxis from performing with the Tampere Philharmonic Orchestra at the Tampere Hall and with varying lineups at the Vastavirta-klubi has taught me to view these entities as complementing pieces of the same big puzzle of live music. Both of them, and everything in between, is equally important and meaningful.

Whenever I am not responsible for transporting instruments around, I travel mainly by bicycle. This is why I regard equal opportunities for all forms of traffic as a cornerstone of sustainable future city planning.

As a teacher I strive to present children and youngsters with tools and facilities that enable them to keep an open mind, stay inquisitive and assimilate new skills. Should they choose the path of becoming a musician, a vital part of my task is to make sure their self-image is as sound as the base for their opportunities of success.

My experience of renovating old buildings has taught me an important lesson: Tearing something down makes sense only when you are certain that the replacement will work better than the original solution.

Investing in education and preventive healthcare is clever in all circumstances whereas making cuts to them will come and haunt us all sooner rather than later. The faster someone gets the assistance they need, the better their chances of recovering and flourishing are. In addition, this is also much more cost-effective for the society at large.

This is the baseline for my resolution to run in the upcoming Municipal elections. Even though I have no former practice in politics, I believe that learning by doing is a valid concept in this arena as well.

Choosing to collaborate with the Left Alliance was self-evident because the party's value system mirrors mine very closely.  I care about the workers' rights, equality, taking care of the needy, justice, nature conservation and culture in all its shapes and forms.

Translation: Petri Silas

 Miksi lähdin ehdokkaaksi kuntavaaleihin?

Tuli olo että nykyinen, kulttuurivihamielinen ilmapiiri tarvitsee kulttuurin puolustajia. Mitä on se kulttuuri mitä haluan puolustaa? Kulttuuri on ihmisyyttä, ihmisiä on erilaisia ja sen vuoksi myös kulttuuria on monenlaista. Kulttuurin moninaisuus mahdollistaa omana itsenä olemisen, auttaa kasvamaan ihmisenä elämyksien ja oivallusten kautta, löytämään omia juttujaan. Se auttaa selviämään arjen haasteissa, rikastuttaa elämää. Kulttuuriala on myös merkittävä työllistäjä. Kulttuuri on mielikuvituksen käyttöä, ilman mielikuvitusta ei olisi myöskään keksintöjä.

Rumpalina olen tottunut olemaan yhteisön jäsen jonka tehtävänä on palvella kokonaisuutta. Siinä hommassa tarvitaan tilannetajua, monenlaisista tilanteista selviytymistä, pitkäjänteisyyttä ja hetkessä elämistä. Joustavuutta ja jämäkkyyttä sopivassa suhteessa; jos peesailee liikaa ja rytmi ei pysy niinkuin on tarkoitus niin rumpalin syyhän se on. Oma näkemys on tärkeää, tehdä osansa aktiivisesti auttaakseen saamaan musiikin niin hyväksi kuin pystyy kussakin tilanteessa. 

Muusikon työ on paitsi luomista ja taiteen tekemistä myös käsityöläisyyttä, niin jatkuvaa harjoittelua ja uuden opettelua kuin myös pakettiautolla ajamista ja tavaroiden kantamista kaikissa keleissä mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Keikkaillessani ympäri Suomea kaikenlaisissa paikoissa olen kohdannut monenlaisia ihmisiä ja erilaisia kohtaloita olen kuunnellut. Koen Tampere Filharmonian ja Vastavirtaklubin toisiaan täydentävinä instansseina, molemmissa olen esiintynyt monia kertoja, molempia tarvitaan ja kaikkea niiden väliltä. Silloin kun en kuljeta soittimia ajan matkani pääsääntöisesti polkupyörällä. Kaikki kulkemismuodot huomioon ottava kaupunkisuunnittelu on minulle tärkeää.

Opettajana pyrin auttamaan lapsia ja nuoria jotta heillä olisi eväitä opetella asioita, ja jos joku haluaa muusikoksi, niin perustaidot ja -tiedot olisi hallussa niin että mahdollisuudet kehittymiseen olisivat olemassa ja minäkuva terveellä pohjalla. Taloremontteja tehneenä tiedän ettei kannata alkaa purkaa seinää jos ei tiedä mitä on rakentamassa tilalle, ja vakuuttunut siitä että uudesta tulee parempi. Koulutus ja ennaltaehkäisevä terveystyö ovat satsausta tulevaisuuteen, ja niistä leikkaaminen on todella lyhytnäköistä. Mitä nopeammin ihminen saa apua, sitä paremmat mahdollisuudet ja sitä halvemmaksi se tulee pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle.

Näistä lähtökohdista lähdin ehdokkaaksi, poliittista kokemusta ei ole ennestään mutta uskon että tekemällä oppii tämänkin homman. Vasemmistoliitto oli selvä valinta puolueeksi – heidän arvonsa eli työläisten asiat, tasa-arvo, heikommista huolen pitäminen, oikeudenmukaisuus, luonnonsuojelu ja kulttuuri ovat lähellä omiani.

Janne Tuomi

Freelancer-muusikko (klassinen, jazz, rock yms.)

Soitonopettaja (Tampereen konservatorio, Tamk)

Pohdintaa ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta (johon lasken myös päihde- ja mielenterveystyön) sekä koulutuksesta.

Poliisi soitti muutama päivä sitten, autoihin oli murtauduttu, mukaanlukien meidän paku. (Miksi pitää omistaa auto? Siksi että saa soittajat ja soittimet keikoille eli töihinsä. Eikö sen auton voi vuokrata? Voi, ja sen takia ostettiin tuo pikkubussi jotta voidaan vuokrata sitä omakustannehintaan muillekin.) No, oli vielä sopivasti käynyt niin että olin aamuyöllä tullut keikalta ja seuraavana päivänä olin menossa studioon joten jätin selkää säästääkseni rummut autoon. Lähdin katsomaan mitä on tapahtunut koittaen samalla varautua kaikkeen. Ammattimuusikon soittimethan eivät ole "vain" soittimia, vaan niitä on vuosikausia optimoitu omiin käyttötarkoituksiin, ja omat rummut on pääsääntöisesti 60- ja 70-luvuilta. Samanlaisia ei siis kaupasta saa tilalle. Auto oli läpikotaisin pengottu ja tavarat heitelty miten sattuu, onneksi mitään ei oltu viety. Naapurin autosta oli rikottu ikkuna ja viety takki. Noin vuosi sitten meidän auton polttoaineluukku oli väännetty auki ja sieltä olivat ehkä jonkin verran saaneet dieseliä mukaansa. Luukun korjaus maksoi tietty moninkertaisesti täyden tankin arvon.

Silloin tällöin saattaa iskeä akuutti rahantarve, elämäntilanteesta riippuen joskus aika pakottavakin. Jos ei ole muuta mahdollisuutta näköpiirissä niin sitten mennään ja varastetaan mitä pystytään. Vakuutusyhtiö maksaa osansa ja nostaa vakuutuksien hintoja jotta katteet pysyvät kunnossa. Lasiliike ja autopeltiseppä työllistyy. Poliisi ja oikeuslaitos työllistyvät. Ihmiset ostavat varashälyttimiä ja valvontakameroita joiden elektroniikkaan louhitaan monenlaisia asioita, oloissa joihin en haluaisi oman tyttäreni joutuvan ja kaikki pakataan muoviin. Siinäkin työllistyy kuljetusala ja rahaa valuu firmoille jotka näitä tuotteita tekevät ja myyvät. Mielipahaa ja ylimääräistä säätöä omistajille. Jos akuutti rahantarve iskee esim. kerran viikossa juhannus ja joulu poislukien ja jos täytyy keskimäärin kahteen autoon murtautua kun siinä ekassa oli vaan jotain rumpuja jotka ei kelvanneet niin siitä kertyy yhdelle ihmiselle työsarkaa sadan automurron verran vuodessa. Nämä luvut on hatusta vedetty mutta ymmärtänette asian ytimen.

Koulutukseen ja terveystyöhön satsaamalla saadaan luotua ihmisille toivoa tulevaisuuteen, voisi löytyä tarkoitus elämälle ja mielekästä tekemistä, ongelmiin apua. Lapsille turvallinen lapsuus vaikka Ylen pikku kakkosta katsomalla. Elämä ja yhteiskunta on kokonaisuus jota on vaikea, ellei mahdoton hallita. Mutta mitä useampi löytää elämälleen suunnan ja tarkoituksen sitä vähemmän on syrjäytymistä ja esim. automurtoja. Tästä on hyviä esimerkkejä jos vertaa vaikka pohjoismaista hyvinvointimallia yhteiskuntiin joissa tuloerot ovat valtavat. 

Ja sitten niillä säästyneillä vakuutuksen omavastuilla ja ylimääräisestä säädöstä säästyneella ajalla voi mennä vaikka leffaan tai konserttiin tai mihin haluaakaan. Koitetaan siis pitää kaikista huolta ja pitää yhteiskunta sellaisena jossa kaikilla olisi mahdollisuuksia. Se on meidän kaikkien etu.